Retentioongelmat

Retentioongelmat ovat oikomishoitojen jälkeen ilmenviä vaikeuksia säilyttää hampaat suunnitellussa asennossa. Yleensä kyse on relapsista, jolloin hampaat siirtyvät takaisin aiempaan asentoon, mutta ongelmia voi esiintyä myös, kun retentioapuvälineet eivät toimi tai ole käytössä oikein.

Syitä ovat muun muassa puutteellinen retentioaika (retentioiden käyttö liian lyhyellä ajanjaksolle), retentioiden vauriot tai irtoaminen, kiinnittyvän retentian löystyminen sekä kasvun ja purentamuutosten vaikutukset nuoruudessa. Myös parodontaaliset ongelmat ja bruksismi voivat altistaa retentioongelmilta.

Tyypillisiä ilmentymiä ovat hampaan paikan siirtyminen, uudelleen kiertyminen tai aukkojen syntyminen sekä pureskelun muutokset.

Diagnoosi perustuu kliiniseen tutkimukseen, potilaan historiaan ja retentioapuvälineiden kunnon arviointiin. Röntgenkuvat voivat paljastaa juurten tilan sekä leukojen kasvuun liittyviä muutoksia ja muita mahdollisia syitä.

Hoito räätälöidään syyn mukaan. Yleensä siihen kuuluu retentioiden korjaaminen tai uusien retentioapuvien käyttöönotto, kiinnittyvän retentian vahvistaminen sekä mahdollinen oikomishoitoa uudelleen harkitseminen. Pitkäaikainen retentio voi olla tarpeen.

Ennaltaehkäisyyn kuuluu huolellinen retentio-ohjelma, oikean tyypin retentian valinta potilaan tilanteen mukaan, asianmukainen hygienia sekä säännölliset kontrollit. Potilasta kannustetaan noudattamaan ohjeita ja raportoimaan muutoksista ajoissa.

Ennuste on yksilöllinen; asianmukaisella hoidolla yleensä voidaan palauttaa haluttu asento, mutta relapse-vaara säilyy. Monille potilaille pitkäaikainen retentio on osa hoitoa.