Representatiivisuuden

Representatiivisuuden käsite tarkoittaa sitä, kuinka hyvin jokin tutkimuksen kohde, useimmiten otos, heijastaa tarkasteltavan populaation ominaisuuksia. Representatiivisuus on keskeinen edellytys sille, että tutkimuksen tuloksia voidaan yleistää niin sanotusti kokonaisuuteen. Se liittyy erityisesti ominaisuuksiin kuten sukupuoli, ikä, etninen tausta, tulot, koulutus ja asuinalue, sekä muihin kontekstiin liittyviin tekijöihin.

Taustalla on ajatus siitä, että otoksen tai mittausmenetelmän antamat havainnot ovat epätodennäköisiä poikkeuksia populaation jakaumasta. Epärepresentatiivisuus voi johtua valintamenetelmistä, ei-vastaamisesta, mittaus- tai havaintovirheistä tai puutteellisesta otosaineistosta. Tällaiset virheet heikentävät tutkimuksen ulkoista validiteettia ja voivat johtaa harhaanjohtaviin johtopäätöksiin.

Toteuttamisen keinoja representatiivisuuden parantamiseksi ovat muun muassa satunnaisotos, stratified (ryhmitetty) otanta, klusteriotanta sekä asianmukaiset painotukset. Painotukset säätävät otoksen vaikutusta vastaamaan populaation jakaumia, kun täydellinen representatiivisuus ei ole mahdollista. On tärkeää myös arvioida vastausaktiivisuutta ja mahdollisia frame-aukkoja sekä huomioida mittausvaiheet, jotta representatiivisuus voidaan pitää mahdollisimman korkeana.

Representatiivisuus ei yksinomaan takaa tutkimuksen oikeellisuutta, mutta se on olennaista, kun halutaan tehdä luotettavia yleistyksiä ja päätöksiä tutkimus- tai mittaustulosten perusteella.