Rekisteridatan

Rekisteridatan käsite viittaa viranomaisten ylläpimiin rekistereihin tallennettuihin tietoihin, joita käytetään julkisen hallinnon tehtävien toteuttamiseen, palvelujen suunnitteluun, tilastointiin sekä tutkimukseen. Tietoja voi olla sekä henkilö- että yritys- ja kiinteistötasolla. Yleisimmät rekisterit ovat Väestötietorekisteri sekä erilaiset yritys-, kiinteistö- ja tilastarekisterit, joiden sisältö vaihtelee rekisterin mukaan.

Rekisteridatan sisältö riippuu rekisteristä, mutta tyypillisiä kenttiä ovat esimerkiksi nimi, syntymäaika, osoite ja henkilötunnus tai yritys- ja kiinteistötunnukset sekä palveluiden käyttöön liittyvät tiedot. Datan tarkoituksellinen käyttö määrittää, mitä tietoja voidaan kerätä ja miten niitä saa yhdistellä.

Käyttötapoja ovat julkisen hallinnon palvelujen järjestäminen (esimerkiksi sosiaalipalvelut ja verotus), tilastointi sekä tutkimus. Tietojen jakaminen eri viranomaisten välillä sekä tiedon hyödyntäminen yksilön henkilökohtaisen aseman seuraamiseen edellyttää lainsäädäntöä, joka korostaa tarkoituksenmukaisuutta, minimointia, oikeellisuutta sekä turvallisuutta. Tietojen säilytys- ja poistopäätökset määritellään rekisterikohtaisesti.

Tietosuojaan liittyy sekä Euroopan unionin yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) että kansallinen henkilötietolainsäädäntö. Rekisteröidyt voivat yleensä saada pääsyn omiin tietoihinsa, pyytää niihin oikaisua tai rajoittaa käsittelyä. Rekisteridatan käsittely vaatii asianmukaisia teknisiä ja organisatorisia toimenpiteitä sekä läpinäkyvyyttä rekisteriselosteiden ja valtuutusten kautta. Tutkimuskäytössä datan anonymisointi tai aggregointi vähentää tunnistettavuutta.