Rajavalvontaa

Rajavalvonta tarkoittaa toimenpiteitä ja menettelyjä, joilla valvotaan ja hallitaan valtioiden välisiä rajoja sekä ulkorajojen ylittämistä. Se sisältää rajatarkastukset ulkorajoilla, maahantulon ja oleskelun hallinnan sekä tullivalvonnan, ja sitä toteuttavat sekä kansalliset viranomaiset että kansainväliset yhteistyöelimet. Rajavalvonnan tavoitteena on torjua luvaton maahantulo, estää järjestäytynyt rikollisuus sekä turvata yleinen turvallisuus ja oikeusvaltioperiaate.

Suomessa rajavalvonnasta vastaa Rajavartiolaitos, joka kuuluu sisäministeriön hallintoon. Laitos hoitaa ulkorajojen valvontaa, rajanylityspaikkojen tarkastuksia sekä meriliikenteen ja lentoliikenteen valvontaa sekä pelastus- ja avustehtäviä. Rajavalvonta tehdään yhteistyössä poliisin, tullin sekä EU-tason toimijoiden kanssa. Suomi on Schengen-alueen jäsen, mikä käytännössä tarkoittaa pääosin sisärajatonta liikkuvuutta ulkorajojen valvonnan säilyessä vahvana. EU-tasolla käytetään Frontexin operatiivista tukea ja tietojenvaihtoa.

Lainsäädäntö ja oikeudellinen kehys määrittelee rajavalvonnan toimintatavat. Ulkorajoja koskeva sääntely pohjautuu sekä Suomen kansalliseen lainsäädäntöön että EU-lainsäädäntöön, erityisesti Schengen-säädöksiin sekä turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaan. Rajavalvonta pyritään kehittämään teknologian ja tietojenvaihdon avulla, esimerkiksi biometrisen tiedon keräämisen, digitaalisten rajatarkastusten sekä kansainvälisen yhteistyön kautta. Keskeisiä teemoja ovat muuttoliike, järjestäytynyt rikollisuus ja turvallisuusuhkien torjunta sekä ihmisoikeuksien ja yksityisyyden suojan tasapainon huomiointi.