Rahoitusvelat

Rahoitusvelat ovat yrityksen tai muun toimijan syntyviä taloudellisia velvoitteita, jotka liittyvät ulkoisesta rahoituksesta hankittuihin varoihin tai rahoitusjärjestelyihin. Ne muodostuvat esimerkiksi lainoista, velkakirjoista, luottolimiiteistä sekä rahoitusleasingistä, jonka velat syntyvät IFRS 16 -standardin mukaan. Rahoitusvelat kirjataan taseessa velkoina ja ne voivat olla sekä lyhytaikaisia että pitkäaikaisia riippuen siitä, milloin velan pääomaa tai korkoa on tarkoitus maksaa.

Luokittelu ja esimerkit. Rahoitusvelat jaetaan tavallisesti nykyisiin (lyhytaikaiset, erääntyvät yleensä seuraavan tilikauden aikana) ja pitkäaikaisiin (erääntyvät myöhemmin). Esimerkkejä rahoitusvelista ovat pankkilainat, yritystodistukset ja muut velkainstrumentit sekä rahoitusleasingin velka. Leasingin velallisuus syntyy, kun leasing on luonteeltaan rahoitusarvon siirtämistä käyttöön, jolloin syntyy sekä käyttöoikeus-omaisuus että velka.

Kirjanpito ja mittaaminen. Rahoitusvelat merkitään taseeseen velkoina, ja niiden takaisinmaksu sekä korkojen kertyminen hallitaan yleensä korkokulujen ja pääoman takaisinmaksun kautta. Kansainvälisissä standardeissa velkojen mittaaminen voi olla hankintamenoon tai käyppä arvoon perustuvaa riippuen velan luonteesta ja sovellettavista laskentaperiaatteista.

Merkitys ja riskit. Rahoitusvelat vaikuttavat yrityksen kannattavuuteen, rahoitusasemaansa ja likviditeettiinsä. Keskeisiä riskejä ovat korkoriski, refinanssi- ja luottoriski sekä velan kustannusten vaihtelu. Hallittu rahoitusvelkojen hallinta on olennaista taloudellisen vakauden ja kasvun tukemisessa.