Rahoituskulut

Rahoituskulut ovat yrityksen rahoituksen järjestämisestä ja ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia. Ne koostuvat yleensä korkokuluista sekä muista rahoitukseen liittyvistä kuluista, kuten lainojen järjestely- ja tilinhoitokuluista sekä valuuttakurssierojen aiheuttamista voitoista tai tappioista. Keskeisiä komponentteja ovat korkokulut (korko lainoista) sekä muut rahoituskulut, kuten lainajärjestely- ja tilinhoitopalkkiot sekä mahdolliset valuuttakurssierot.

Kirjanpidollinen käsittely riippuu sovellettavasta tilinpäätöskäytännöstä. Usein rahoituskulut kirjataan tuloslaskelmaan kuluna, jolla on suora vaikutus tilikauden voittoon tai tappioon. Kansainvälisissä laskentastandardeissa IAS 23 Borrowing Costs määrittelee, että rahoituskulut, jotka ovat suoraan kohdistettavissa kvalifioituun omaisuuteen hankinta-, rakennus- tai tuotantoprosessin aikana, voidaan lisätä kyseisen omaisuuden kustannuksiin ja siten aktivoida osana sen hankintahintaa. Kaikki muut rahoituskulut kirjataan kuluksi yleensä siinä tilikaudessa, kun ne syntyvät.

Rahoituskulut ovat tärkeitä sekä tuloksen että likviditeetin näkökulmasta. Ne heijastuvat yrityksen nettorahoituskuluihin (rahoituskulut minus mahdolliset rahoitustuotot) sekä vaikuttavat kykyyn suojata taloudellista pitoa. EBIT ei yleensä sisällä rahoituskuluja, ja nettorahoituskulut kuvaa rahoituksellista tulosta.