RFIDskannauksia

RFID-skannaukset ovat prosessi, jossa radiofrekvenssiin perustuvia identifiointitageja luetaan lukijoilla ilman fyysistä kosketusta. Tagit voivat olla passiivisia, aktiivisia tai puolipassiiveja; passiiviset saavat energiansa lukijan RF-kentästä, kun taas aktiivisissä tageissa on oma paristo. Tagiin tallennetaan yksilöllinen tunniste ja usein lisätietoja, kuten tuotteen tai eläimen identiteetti.

RFID-skannauksien toteutus perustuu eri taajuusalueisiin: LF (125–134 kHz), HF (13,56 MHz), UHF (860–960 MHz) sekä mikroaalloilla toimivat järjestelmät noin 2,45 GHz. Eri standardit kattavat erilaiset sovellukset: HF-alueella ISO/IEC 14443 ja ISO/IEC 15693 sekä UHF-alueella EPC Gen2 (ISO/IEC 18000-63). Lukijat ja tagit tukevat usein anti-kolision protokollia, joiden avulla useat tagit voidaan lukea samanaikaisesti.

RFID-skannauksia käytetään muun muassa logistiikassa ja varastonhallinnassa, pääsynvalvonnassa, maksuvälineissä, eläinrekisteröinnissä sekä kirjasto- ja tapahtumajärjestelmissä. Tekniikka mahdollistaa nopean inventoinnin, seurannan läpinäkyvyyden ja kosketuksettoman tunnistamisen.

Edut ja rajoitteet: Edut ovat nopeus, ei kosketus ja mahdollisuus lukea myös pakkauksien läpi. Rajoitteita ovat lukematkan vaihtelu, ympäristön vaikutukset (metalli, vesi) sekä turvallisuus- ja tietosuojahaasteet. Tietoturvatoimet kuten salaus, autentikointi ja pääsynhallinta sekä henkilötietojen käsittelyyn liittyvät soveltamisperusteet (esim. EU:n GDPR) ovat keskeisiä RFID-järjestelmien suunnittelussa.