REACHlainsäädäntö

REACH-lainsäädäntö, virallisesti Euroopan unionin asetuksesta 1907/2006, Registration, Evaluation, Authorisation and Restriction of Chemicals, on EU:n kemikaalien sääntelyjärjestelmä. Sen tavoitteena on parantaa kemikaalien turvallisuutta, suojella ihmisten terveyttä ja ympäristöä sekä lisätä tiedonvaihtoa ja edistää vaihtoehtoisien, turvallisempien aineiden kehittämistä. Asetus tuli voimaan vuonna 2007, ja sen toteutuksesta vastaa Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) sekä jäsenvaltiot.

Soveltamisalaltaan REACH kattaa suurimman osan kemikaaleista, joita valmistetaan tai tuotetaan EU:ssa yli yhden tonnin vuodessa. Se koskee aineita, seoksia ja tietyissä artikkeleissa olevia aineita. Velvollisuudet kohdistuvat sekä valmistajiin ja tuojien että, toisaalta, jakelijoihin sekä loppukäyttäjiin tiedonvälityksen suhteen. Artikkeleissa, joissa aine on yli 0,1 prosenttia painosta ja voi vapautua, toimittajan on pyydettäessä annettava tieto asiakkaalle.

REACH edellyttää rekisteröintiä ECHA:lle: kullekin aineelle toimitetaan tekninen dossier sekä käyttötiedot, altistumistiedot ja turvallisuustiedot (SDS). Yritykset hakevat rekisteröintiä yhteistyössä muiden yritysten kanssa datan jakamisen kautta, jolloin voidaan välttää päällekkäisiä tutkimuksia. Rekisteröinnin avulla tieto siirtyy toimitusketjussa ja parantaa riskienhallintaa sekä tuotteiden turvallisuutta.

ECHA ja kansalliset viranomaiset voivat arvioida rekisteröintiin liittyvää tietoa ja pyytää lisäselvityksiä tai uutta tutkimusta. REACH sisältää myös valtuutusvaiheen sekä rajoitus-toimenpiteet. Tietyt SVHC-aineet on merkitty ehdokaslistalle; niiden käyttö vaatii erityisen luvan, ja niitä voidaan käyttää tai markkinoita rajoittaa tai poistaa nykyisistä sovelluksista.

REACHin suurin vaikutus on toimitusketjun läpinäkyyden ja riskinarvioinnin parantaminen sekä kemikaalien korvaamisen edistäminen turvallisemmilla vaihtoehdoilla. Se täydentää CLP-asetusta (tunnistus, luokitus ja merkinnät) ja on keskeinen osa EU:n kemikaalipolitiikkaa.