Pääbronksit

Pääbronksit (main bronchi) ovat henkitorven kaksi suurinta haaraa, jotka johtavat ilman keuhkoihin. Ne syntyvät trakean jakautumisesta karinan kohdalla ja muodostavat keuhkojen johtorakenteen, joka jakautuu edelleen lohko- ja segmenttiblokkeiksi.

Oikea pääbronksin ja vasen pääbronksin ero ovat käytännön merkityksellisiä: oikea pääbronks on pituudeltaan lyhyempi, leveämpi ja suuntautuu hieman pystysuoraan, kun taas vasen pääbronks on pidempi ja loivasti vasemmalle suuntautuva. Pääbronksien sisäänkäynti keuhkoihin tapahtuu hiluksen kautta. Pääbronksit antavat myöhemmin alkuaan lobaaribronkeille (lohkon bronkit), joista edelleen kehittyy keuhkojen segmenttibronkeja.

Histologisesti pääbronksien seinämässä on limakalvo, jossa on yksittäinen kertainen epiteeli, jonka soluissa on cilia ja goblet-solut. Limakalvon alapuolella on sidekudosta ja rauhasia sekä ympäröivää rustorakennetta: pääbronksit säilyttävät rustokalvoja, jotka vähitellen muuttuvat suuremmista osista pienemmiksi kartionmuotoisiksi projekteiksi lohko- ja segmenttibronkien alueella. Tämä rakenne luo tukea ja ilmavirtauksen esteettömyyttä.

Toiminta ja kliininen merkitys: Pääbronksit osallistuvat ilman johtamiseen, ilmankostutukseen, lämpötilansäätelyyn ja ilmasaasteiden suodattamiseen osana keuhkoputkiston ilmanvaihtoverkkoa. Ne voivat olla tulehduksen, vierasesineiden aiheuttaman obstruktion tai kasvainten mukana oireiden ja komplikaatioiden kohteita. Obstruktio johtaa ilmapilvenpuutteeseen ja mahdollisesti osittaiseen tai täydelliseen ilmapuutostilaan. Diagnostiikkaan käytetään radiologiaa ja bronkoskopian kaltaisia menetelmiä.