Pyruvaattimolekyyli

Pyruvaattimolekyyli, joka tunnetaan myös pyruvaattina, on orgaaninen yhdiste, jonka kemiallinen kaava on C3H4O3. Se on kahden hiilen yhdisteen, asetyylikoentsyymi A:n, biosynteesin välituote ja myös tärkeä aineenvaihdunnallinen molekyyli useissa soluprosesseissa.

Pyruvaatti on glykolyysin lopputuote, joka on glukoosin hajotusprosessi. Glykolyysissä yksi glukoosimolekyyli hajoaa kahdeksi pyruvaattimolekyyliksi. Glykolyysi tapahtuu solun sytoplasmassa ja tuottaa energiaa ATP-muodossa.

Pyruvaatin kohtalo sen jälkeen, kun se on muodostunut glykolyysissä, riippuu hapen saatavuudesta. Aerobisissa olosuhteissa, kun happea on riittävästi, pyruvaatti kuljetetaan mitokondrioihin ja muunnetaan asetyylikoentsyymi A:ksi. Asetyylikoentsyymi A syötetään sitten sitruunahappokiertoon, joka on osa soluhengitystä ja tuottaa huomattavasti enemmän ATP:tä.

Anaerobisissa olosuhteissa, kun happea on vähän tai ei ollenkaan, pyruvaatti käy läpi käymisen. Käyminen muuttaa pyruvaatin laktaatiksi (maitohappokäyminen) tai etanoliksi ja hiilidioksidiksi (alkoholikäyminen). Nämä prosessit sallivat glykolyysin jatkumisen tuottamalla NAD+-molekyylejä, joita tarvitaan glykolyysin reaktioihin.

Pyruvaatti on keskeinen molekyyli useissa aineenvaihduntareiteissä ja sillä on merkitystä energiantuotannossa ja biomolekyylien synteesissä. Sen rooli glukoosin hajotuksessa ja siirtyminen aerobiseen tai anaerobiseen aineenvaihduntaan tekee siitä keskeisen tekijän solujen elintoiminnoissa.