Pulsaukset

Pulsaukset ovat rytmisiä verenvirtauksen aiheuttamia tuntemuksia kehossa, joita ihminen voi aistia tai kuulla. Ne syntyvät, kun sydän pumppaa verta suurimpiin valtimotihin, jolloin verisuonten seinät laajenevat ja palaavat takaisin rytmikkäästi. Pulssit tuntuvat yleisimmin ranteessa, kaulassa tai nivusalueella, mutta niitä voidaan havaita myös muissa suurissa verenkiertoon liittyvissä kohdissa.

Pulsauksia voidaan luokitella fysiologisiksi ja patologisiksi. Fysiologiset pulssaukset esiintyvät normaalin rasituksen, kuumeen, jännityksen, kofeiinin tai muiden syiden seurauksena. Patologiset pulssaukset voivat viitata sairauksiin tai tiloihin, kuten rytmihäiriöihin, anemiaan, kilpirauhasen liikatoimintaan, arteriovenoosiin tai seikkoihin kuten aorttaläpän vajaatoimintaan ja suuret verisuonimuutokset, esimerkiksi aneurysmaan. Pulsaatio voi myös esiintyä sisäkorvan alueella tai pään alueella aiheuttaen pulsatsoivaa tinnitusia.

Diagnostiikka perustuu pulssin palpationiin, verenpaineen ja sydämen rytmin arviointiin sekä mahdollisesti stetoskoopilla tehtävään auskultaatioon. Tarkempia tutkimuksia voivat olla Doppler-ultraäänitutkimus, ekokardiografia sekä verisuonitutkimukset (esimerkiksi CT- tai MR-angiografia), joiden avulla voidaan selvittää pulssauksen syy ja sen vaikutus verenkiertoon.

Hoito kohdistuu pulssauksen taustalla olevaan syyhyn. Yleensä suositellaan oireiden seurannointia ja elämäntapamuutoksia, mutta epäilyttävien tai runsaan pulssauksen tapauksissa hoito etenee sairauksien mukaan yksilöllisesti, joskus kirurgisista toimista tai lääkehoidosta riippuen. Mikäli pulssauksia ilmaantuu äkillisesti, voimakkaasti tai niihin liittyy rintakipua, hengenahdistusta tai vatsan alueen pullistumaa, tulee hakeutua välittömästi terveydenhuoltoon.