Pseudolokalisointi

Pseudolokalisointi on ohjelmistokehityksen menetelmä, jossa käyttöliittymätekstit muunnetaan simuloiduksi kohdekielen näköiseksi tekstiksi. Sen tarkoituksena on testata kansainvälistymiseen liittyviä aspekteja ennen todellisten käännösten valmistumista.

Tekniikat voivat sisältää kirjaimien muuntamisen diakriittisiksi sekä erikoismerkkien lisäämisen, tekstin pidentämisen ja tekstin ympärille hakasulkkeiden lisäämisen. Lisäksi voidaan simuloida oikeakielisyyttä sekä kirjoitusasun muutoksia ja tilan dynamiikkaa, jotta voidaan varmistaa rivin ylivuotojen ehkäisy ja muotoilun säilyminen. Pseudolokalisointi paljastaa käyttöliittymäongelmia, kuten riittämättömän tilan, epäyhteensopivia merkkijonoja ja muotoilun rikkomuksia, ennen todellisten käännösten aloittamista.

Käyttö: pseudolokalisointia käytetään kehitysvaiheessa ja testauksessa, erityisesti käyttöliittymän tilan ja merkkistöjen testaamiseen sekä automatisoiduissa UI-testeissä. Se auttaa havaitsemaan tilan ylivuodot, tekstin katkeamisen sekä muotoilun rikkoutumisen ennen oikeiden käännösten valmistumista.

Rajoitukset: pseudolokalisointi ei korvaa todellista lokalisointia eikä sen semanttista oikeellisuutta. Se voi antaa harhaanjohtavan kuvan sovelluksen kieliopillisista ominaisuuksista, jos sitä käytetään yksinään. Parhaat käytännöt ovat: käyttää pseudolokalisaatiota yhdessä oikeiden käännösten kanssa, säilyttää paikkamerkit ja muotoilut (kuten {}, %s) sekä varmistaa, ettei pseudo-teksti päädy tuotantoversioon.