Proteolyyttistä

Proteolyyttistä viittaa proteiinien tai peptidien pilkkoutumiseen peptidisidosten katkeamisen kautta, tapahtumaan jota katalysoivat proteolyyttiset entsyymit eli proteaasit. Proteolyysi on keskeinen biokemiallinen prosessi solujen aineenvaihdunnassa, ruoansulatuksessa, veren hyytymisessä, solujen korjauksessa, solusignaloinnissa ja ohjelmoidussa solukuolemassa (apoptosi). Proteaaseja on erilaisia luokituksen mukaan: endopeptidaasit katkaisevat peptidejä sisäisiltä kohdilta ja eksopeptidaasit päästävät aminohappoja terminaaleista. Biokemiallisesti proteaasit voidaan jakaa seriiniproteaaseihin, kysteiiniproteaaseihin, asparagiinihappoproteaaseihin ja metalloproteaaseihin niiden aktiivisen kohdan kemian perusteella.

Proteolyyttisen aktiivisuuden tarkka säätely on elintärkeää; liiallinen tai puutteellinen proteolyysi liittyy tauteihin kuten syöpiin, tulehduksiin, kroonisiin aivosairauksiin ja haimatulehdukseen. Proteaasin inhibiittorit (esim. TIMP-, serpini- ja alfa-1-antitrypsiini-perhe) rajoittavat toimintaa fysiologisesti. Proteolyyttisiä entsyymejä hyödynnetään teollisuudessa pesuaineissa, elintarviketuotannossa, biotekniikassa ja lääkevalmisteissa; tunnettuja esimerkkejä ovat trypsiini, pepsiini, trombiini, kaspaasit ja matriksimetalloproteaasit. Laboratoriotekniikoita proteolyyttisen aktiivisuuden tutkimiseen ovat zymografia, spektrometriaan perustuvat proteomics-menetelmät ja spesifiset substraatti-assayt. Termi proteolyyttistä esiintyy usein kontekstissa, jossa kuvataan entsymaattista proteiinien hajotusta tai siihen liittyvää ominaisuutta.