Prosessointitapojen

Prosessointitavat viittaavat erilaisiin tavoihin käsitellä dataa, materiaaleja tai prosesseja kohti määriteltyä lopputulosta. Niitä tarkastellaan usein kontekstin mukaan: tekniset vaatimukset, aikataulu, kustannukset sekä käytettävissä olevat resurssit vaikuttavat siihen, mikä prosessointitapa on sopiva.

Datan prosessoinnissa yleisiä peruskäsitteitä ovat erissä tapahtuva prosessointi (batch), online-prosessointi sekä reaaliaikainen ja virtauspohjainen prosessointi (stream processing). Batch-prosessoinnissa suuria tietomääriä kerätään ja käsitellään eräajoin, kun taas online-prosessointi tarkoittaa jatkuvaa, yksittäisten tapahtumien käsittelyä. Reaaliaikainen prosessointi täyttää tiukemmat viivevaatimukset, ja virtauspohjainen prosessointi käsittelee dataa jatkuvassa virtana, mahdollisesti suuria nopeuksia ja muuttuvia virtoja hyödyntäen. Lisäksi on puhuttava lähestyneestä (near-real-time) prosessoinnista, joka tasapainottaa viiveen ja läpimenon tarpeen.

Prosessointitapojen valintaan vaikuttavat sekä tekniset että organisatoriset tekijät: viivevaatimukset, datan volyymi ja vaihtuvuus, tarve virheenkorjaukselle, järjestelmän luotettavuus sekä kustannukset ja skaalautuvuus.

Sovellusesimerkkejä ovat ETL-prosessit, tietokantaprosessointi, sensoridatan keräys ja analyysi sekä verkkopalveluiden tapahtumapohjainen käsittely. Laajemmin termiä käytetään myös teollisuudessa kuvaamaan materiaalien tuotanto- tai käsittelyvaiheita, joissa prosessointitavat vaikuttavat laatuun, kestävyyteen ja kustannuksiin.