Postkoodijärjestelmät

Postkoodijärjestelmät, tunnetut myös nimillä postinumerot tai postinumerointijärjestelmät, ovat numero- tai kirjain-numeroyhdistelmiä, joita käytetään postinjakelun tehostamiseen. Nämä koodit tunnistavat maantieteellisen alueen tai tietyn toimituskohteen, kuten kadun, rakennuksen tai jopa yksittäisen postilokeron. Postkoodijärjestelmät auttavat postilaitoksia lajittelemaan ja reitittämään kirjeitä, paketteja ja muita lähetyksiä nopeammin ja tarkemmin.

Ensimmäiset postkoodijärjestelmät otettiin käyttöön 1930-luvulla Saksassa. Sittemmin monet maat ovat kehittäneet ja ottaneet käyttöön omia järjestelmiään. Koodien pituus ja muoto vaihtelevat maittain. Esimerkiksi Yhdysvalloissa käytetään viisinumeroista ZIP-koodia, johon on myöhemmin lisätty nelinumeroinen laajennus (ZIP+4). Britanniassa käytetään alfanumeerista koodia, joka voi olla jopa seitsemän merkkiä pitkä. Suomessa postinumerot ovat alun perin olleet nelinumeroisia.

Postkoodien käyttö on yleistynyt huomattavasti, ja ne ovat nykyään olennainen osa globaalia logistiikkaa ja kaupankäyntiä. Niiden avulla voidaan paitsi tehostaa postinjakelua, myös helpottaa tilastointia, alueellista suunnittelua ja karttapalveluiden käyttöä. Kansainvälinen postiliitto (UPU) on pyrkinyt edistämään postikoodien yhteentoimivuutta ja standardointia kansainvälisessä postiliikenteessä.