Positiivismi
Positiivismi, tai positiivistinen filosofinen suuntaus, on 19. ja 20. vuosisadan filosofinen ja tutkimusperinteen lähestymistapa, joka korostaa havainnointiin ja kokemukseen perustuvaa tietoa. Sen juuret ulottuvat ranskalaisen filosofi Auguste Comte’n ajatteluun, joka kehitti termiä "positiivisuus" (*positivisme*) 1800-luvulla. Comte’n mukaan tiede tulisi perustua vain havainnoitaviin ilmiöihin ja luopua spekulatiivisista kysymyksistä, kuten metafysiikasta tai teologiasta, jotka hän piti epätieteellisiksi.
Positiivismi jakautuu yleensä kahteen pääsuuntaan: klassiseen ja logiseen positiivismiin. Klassinen positiivismi korostaa, että tiede käsittelee vain
Positiivismi vaikuttanut laajalti sosiaalitieteissä, kuten sosiologiassa ja taloustieteessä, missä se on edelleen merkittävä lähestymistapa. Sen kritiikkiä
Positiivismin vaikutus näkyy myös metodologisissa lähestymistavoissa, kuten tilastollisissa tutkimusmenetelmissä ja kontrolloiduissa kokeissa, jotka pyrkivät varmistamaan tulosten