Polyolefiineilla

Polyolefiinit ovat suurin muovien ryhmä, jonka muodostavat polymeeriketjut, perusmonomeeriä olefiineja kuten etyleeni ja propeeni. Yleisimmät polyolefiinit ovat polyeteeni (PE) ja polypropeeni (PP). PE esiintyy eri tyypeissä: LDPE, LLDPE ja HDPE, jotka eroavat kiteisyyden asteessa ja lämmönkestävyydessä. PP voi olla isotaktinen tai syndiotaktinen, minkä vuoksi sen kiteisyys ja sulamispiste ovat korkeat.

Ominaisuudet: polyolefiinit ovat kevyitä, suhteellisen kestäviä kemikaaleille ja hyvin kosteudelta suojaavia. Ne ovat epäpolaarisia, mikä antaa hyvän sähkön eristyksen ja alhaisen kosteuden imeytymisen. Heikkouksia ovat rajoitettu lämpötilankesto pitkään kuormitettuna sekä UV-säteilyn vaikutukselle tarvittava stabilointi. Ominaisuudet riippuvat kiteisyyden asteesta sekä tavasta, miten polymeeri on rakennettu.

Käyttökohteet: PE:tä käytetään laajalti pakkauskalvoissa, putkistoissa ja säiliöissä, sekä muissa muovituotteissa. PP:stä valmistetaan elintarvikkeiden pakkausmateriaaleja, astioita, auto- ja elektroniikkakomponentteja sekä tekstiilejä.

Valmistus ja kierrätys: polyolefiineja valmistetaan alkeenien polymeroinnilla katalyytteillä kuten Ziegler-Natta tai metallocene. Prosessit voivat olla kaasuvaiheessa, slurry- tai liuoksipolymerointia. Muotoilussa käytetään ruiskuvalua, suulakepuristusta sekä kalvopuhallusta. Kierrätys on yleistä erityisesti HDPE, LDPE ja PP; polyolefiineja kehitetään kierrätettävemmiksi ja ympäristöystävällisemmiksi, mutta ne eivät ole biohajoavia.