Polttoväliä

Polttoväli on optiikan keskeinen suure, joka kuvaa linssin ja kuvan tason välistä etäisyyttä. Se määritellään yleensä millimetreinä ja vastaa tilannetta, jossa kaukaa tulevat valonsäteet kohtaavat kuvan tason tarkennuspisteen. Polttoväli on kiinteä ominaisuus linssissä, mutta sitä voidaan käyttää kuvaamaan myös suurennusta ja näkökenttää sekä muissa optisissa laitteissa, kuten teleskoopeissa ja mikroskoopeissa.

Kamerakäytössä polttoväli määrittää, kuinka leveän näkökentän linssi kuvaa. Lyhyt polttoväli tuottaa laajemman näkökentän ja suuremman perspektiivin, kun taas pitkän polttovälin linssit suurentavat kaukaisia kohteita ja supistavat etäisyyksien vaikutelmaa. Sensorin koko vaikuttaa näkökenttään: saman polttovälin kuvaa voidaan nähdä eri tavoin eri kokojen kennoilla, ja puhutaan usein crop-factorista, jolla muutetaan polttovälin todellista vaikutusta toisen sensorin kokoon nähden. Esimerkiksi APS-C-kokoa käyttävä kamera vastaa noin 1,5 kertaa suurempaa televaikutusta kuin täyden kennon järjestelmä.

Syväterävyys ja kuvan ilme liittyvät myös polttoväliin: lyhyet polttoväliin liittyy suurempi syväterävyys tietyllä aukolla ja etäisyydellä, kun taas pitkät polttoväliin liittyy pienempi syväterävyys ja suurempi subjekti- tausta-erotus. Yleensä polttoväli ja aukko yhdessä määrittävät sekä tarkennuspisteen taustakohteen erottelevuuden että kokonaisilmeen.

Jaksoittain polttoväliä voidaan luokitella: ultralaajakulma alle noin 24 mm, laajakulma 24–35 mm, normaali noin 50 mm, lyhyt tele 85–135 mm ja tele yli 135 mm. Zoom-linssit kattavat useita polttovälejä, kun taas kiinteäpolvinen (prime) linssi tarjoaa yhden polttovälin.

Polttoväli on olennainen parametri optiikan suunnittelussa ja valokuvauksessa, jolla hallitaan näkymä, syväterävyys ja kuvan tunnelma.