Polaarikiertoradalla

Polaarikiertorata, suomeksi myös naparata tai polaarinen rata, on erikoistyyppinen kiertorata, jossa satelliitti kulkee maapallon napojen yli. Tällaisella radalla olevat satelliitit kiertävät planeettaa pohjoisnavalta etelänavalle ja takaisin pohjoisnavalle, kulkien siten lähes jokaisen pisteen yläpuolelta Maan pinnalla vähintään kerran päivässä. Tämä mahdollistaa laajan alueen kattavan havainnoinnin.

Polaarikiertoradalla liikkuvien satelliittien korkeus vaihtelee tyypillisesti muutamasta sadasta kilometristä useisiin tuhansiin kilometreihin. Yleisin polaarikiertoradan muoto on lähes ympyrä. Polaarikiertoradan erityispiirre on sen kallistuskulma, joka on lähellä 90 astetta. Tämä tarkoittaa, että rata kulkee lähellä maantieteellisiä napoja.

Auringon synkroninen rata on eräs polaarikiertoradan erikoistapaus. Tällaisella radalla satelliitti kulkee tietyn pisteen yläpuolelta aina samaan paikalliseen aurinkoaikaan. Tämä ominaisuus on erittäin hyödyllinen Maan havainnoinnissa, sillä se varmistaa valaistusolosuhteiden tasaisuuden eri mittauskerroilla, mikä helpottaa vertailua.

Polaarikiertoratoja käytetään moniin tarkoituksiin, kuten säätietojen keräämiseen, ilmaston seurantaan, maankäytön kartoitukseen, strategiseen tiedusteluun ja tieteelliseen tutkimukseen. Niiden kyky kuvata koko maapalloa säännöllisesti tekee niistä korvaamattomia työkaluja monilla tieteen ja teknologian aloilla.