Poistumisprosentti

Poistumisprosentti on tilastollinen mittari, joka kertoo, kuinka suuri osa määritellystä ryhmästä poistuu tai lopettaa osallistumisensa tietyn ajanjakson aikana. Termiä käytetään sekä henkilöstö-, asiakas- että opiskelijaryhmissä. Yleinen laskentakaava on: poistuneiden määrä jaettuna ajanjaksolla keskimääräisellä ryhmäkoolla, tulos kerrotaan prosentiksi. Joissain yhteyksissä käytetään erikseen mm. vapaaehtoisten poistumisten tai tuotantokatkosten erottelua, sekä erilaisten alaryhmien vertailua.

Käyttökonteksteja on useita. HR-tilanteissa poistumisprosentti kuvaa työntekijöiden vaihtuvuutta ja sitä, miten hyvin organisaatio säilyttää osaamisen. Asiakaspäästöissä se kertoo palvelun käyttäjien poistumisesta tai lopettamisesta, eli churnista. Opiskelijoiden poistumisprosentti puolestaan kertoo opintojen keskeyttämisestä.

Tulosten tulkinnassa konteksti on keskeinen. Korkea poistumisprosentti voi viitata liiketoiminnalliseen ongelmaan, kuten huonoon työntekijäkokemukseen tai kilpailun kovuuteen, mutta ajoittainen vaihtuvuus voi olla hyväksyttävää tai jopa toivottavaa esimerkiksi ulkoisten olosuhteiden vuoksi. Metrin käyttö edellyttää selkeää määritelmää sekä riittävää dataa.

Mittausvaiheen haasteisiin kuuluvat ajanjakson valinta, osa-aikaiset tai määräaikaiset työsuhteet, henkilöstön yhdistämiset sekä datan laatu. Poistumisprosenttia voidaan analysoida kohorttien, toimialojen tai organisaatio-osastojen mukaan sekä hyödyntää survival-analyysiä ja trendianalyysiä.

Rahoitus- ja suunnittelutoimenpiteet voivat sisältää perehdytys- ja kehitysmahdollisuuksien parantamista, palkitsemis- ja sitouttamistoimia sekä työ- ja organisaatiokulttuurin kehittämistä. Rajoitteina mittaaminen ei aina paljasta syytä poistumiseen eikä vertailukelpoisuutta eri organisaatioiden välillä.