Poikkeusta

Poikkeusta on suomen kielen substantiivi, joka tarkoittaa tilannetta, jossa jokin poikkeaa säännöstä, normista tai odotetusta käytännöstä. Se voi viitata yksittäiseen poikkeumaan tai useamman poikkeuksen kokonaisuuteen. Käytetään sekä arkikielessä että teknisissä ja virallisissa yhteyksissä esimerkiksi sääntöjen kiertämisestä, hallinnon päätöksistä tai tieteellisistä havainnoista, joissa havainto poikkeaa mallista tai keskiarvosta.

Sanan tausta: Poikkeusta on poikkeus-sanan partitiivin yksikkö, jota käytetään, kun viitataan johonkin poikkeukseen osana suurempaa kokonaisuutta tai kun lause tarvitsee partitiivimuotoa. Sanan muodollisena vastineena on poikkeus; adjektiivi on poikkeuksellinen. Yleisimmät johdannaiset ovat esimerkiksi poikkeuslupa, poikkeustila ja poikkeukseton.

Käytännön merkityksiä ja läheisiä termejä: Poikkeus viittaa yleensä yksittäiseen poikkeamiseen sääntöön tai käytäntöön, kun taas poikkeama tai poikkeama dataan tarkoittaa eroavaa tulosta tai laatua tilastotieteessä ja luonnontieteissä. Poikkeustila tarkoittaa tilaa, jossa normaalit toimintamenettelyt muuttuvat tai poikkeuksellisia oikeudellisia toimia voidaan soveltaa. Poikkeuksellisuus on adjektiivinen muoto, joka kuvaa epätavallisuutta tai poikkeuksellista tilannetta.