Poikkeuslupien

Poikkeuslupien ovat viranomaisten antamia lupia, joiden avulla voidaan poiketa voimassa olevista säännöksistä tai määräyksistä tietyissä erityistilanteissa. Poikkeuslupa perustuu siihen, että tiukkaa yhdenmukaisuutta koron säännöksiä noudattamalla ei aina ole tarkoituksenmukaista tai kohtuullista, vaan tietyt olosuhteet vaativat joustavuutta. Luvan tarkoituksena on mahdollistaa toiminta tai ratkaisu, joka poikkeaa normista, mutta jonka katsotaan yleisesti ottaen olevan hyväksyttävä ottaen huomioon vaikutukset.

Poikkeuslupia käsitellään yleisesti kunnan tai kaupungin toimivaltaisen viranomaisen kautta, usein kaavoitus- tai rakennuslautakunnan tai vastaavan viranomaisen päätöksin. Ne voivat koskea muun muassa maan käyttöä ja rakentamista koskevia poikkeuksia sekä ympäristö- ja luonnonsuojelulainsäädäntöön liittyviä ratkaisuja. Päätöksen kriteereinä korostuvat tilannekohtaiset perusteet: poikkeamat eivät saa aiheuttaa haittaa terveydelle, turvallisuudelle tai ympäristölle, ja vaihtoehtoisia järjestelyjä on harkittava.

Hakemusta käsitellessä selvitetään poikkeaman vaikutuksia sekä mahdollisia haittoja ja hyötyjä, ja pyritään löytämään edellytykset, joiden puitteissa poikkeus voidaan myöntää. Päätökseen voidaan asettaa ehtoja, kuten toteutettavia vähentämis- tai korvaavia toimia sekä aikatauluja. Poikkeuslomittaisen luvan saaminen voi olla määräaikainen, ja luvan nojalla tehdyt toimet on voitava valvoa. Päätökseen tyytymättömällä on yleensä oikeus hakea muutosta välimiestä hallinto-oikeudesta tai vastaavasta oikeudellisesta menettelystä.