Pohjavedet

Pohjavedet ovat maanpinnan alapuolella sijaitsevaa veden varastoitunutta tilaa, joka täyttää maaperän huokoisten kerrosten sekä kallioperän rakosien muodostamat vesivarastot. Ne muodostavat osan makean veden kiertokulusta ja toimivat merkittävänä vesilähteenä sekä ekosysteemien kannalta.

Sateen ja sulamisvesien tunkeutuminen maaperään lataa pohjavesivarantoja. Vesi kulkee maaperässä ja kallioperässä hitaasti, ja lopulta purkautuu lähteisiin, puroihin tai jokiin, tai se voidaan vetää kaivoon. Maaperän koostumus, kivilaji ja syvyys vaikuttavat sekä veden laatuun että saatavuuteen.

Suomessa pohjavedet ovat keskeinen lähde juomavedelle, erityisesti pienemmillä kunnilla ja sisämaassa. Ne ovat usein pehmeitä ja luonteeltaan lievästi mineraalipitoisia. Pilaantumisriski syntyy maankäytön vaikutuksista, kuten nitraateista, torjunta-ainejäämistä sekä mikrobiologisista vaikutuksista. Pohjavesien suojelu ja seuranta ovat tärkeitä, koska pohjavesi liikkuu hitaasti ja toipuminen pilaantumisesta vie vuosia.

Hallinto ja suojelu: Pohjavesiä suojelevat vesienhoidon lainsäädäntö sekä alueelliset suunnitelmat. Pohjavesialueille voidaan laatia suojelu- ja käyttösuunnitelmia sekä suojavyöhykkeitä. Valvonnasta vastaavat viranomaiset, kuten Suomen ympäristökeskus (SYKE), Ely-keskukset ja kunnat, ja yhteistyössä vesihuollon toimijoiden kanssa pyritään varmistamaan sekä veden saatavuus että veden laatu pitkässä juoksussa.