Pinnanlaadusta

Pinnanlaadusta tarkoitetaan pinnan topografian laatua sekä siihen liittyviä ominaisuuksia. Keskeisiä osa-alueita ovat karheus (pinnan pienten korkeuserojen aste), aaltoilu (pinnan suuremmat, pidemmän aikavälin epätasaisuudet) sekä mahdolliset virheet kuten naarmut tai kuopat. Pinnanlaatu vaikuttaa toiminnallisesti kitkakäyttäytymiseen, kulumiseen, tiiviyteen, liitäntöjen luotettavuuteen sekä ulkonäköön.

Karheutta mitataan yleisimmin Ra- ja Rz-arvoilla. Ra kuvaa pinnan karheuden keskimääräistä poikkeamaa, Rz kuvaa korkeuserien keskimääräistä kokonaiskorkeutta. Lisäksi käytetään mitta-arvoja kuten Rq ( RMS-karheus) ja Rt (pinnan kokonaiskorkeus). Pinnanlaadun mittaamiseen sovelletaan profilometrejä, jotka voivat olla kosketusperusteisia (piikkiekos prosessi) tai ei-kosketuksellisia, kuten optisia, konfokaalisia tai interferometrisia järjestelmiä. Mittaustulokset ilmoitetaan usein mikrometrien tarkkuudella.

Vaikuttavat tekijät ja prosessit: Pinnanlaatuun vaikuttavat valmistusmenetelmät (koneistus, hionta, kiillotus), työkalujen kunto ja teräkulmien sekä syöttö- ja leikkausnopeuden valinta, sekä voitelu ja lämpötilat. Myös materiaalin mikrostruktuuri ja pinnan jälkikäsittelyt, kuten kiillotus tai passivointi, voivat merkittävästi muuttaa karheutta ja aaltoilua.

Standardit ja sovellukset: Kansainväliset standardit, kuten ISO 4287 (terminologia ja parametrit) ja ISO 4288 (pintapäivien toleranssit), sekä terveys- ja teollisuus.markkinoilla käytettävät ASME- ja EN-standardeja ohjaavat pinnanlaadun määrittelyä. Pinnanlaatu valitaan sovelluksen mukaan: pienet kitkavaatimukset, tiiviit liitokset, esteettiset vaatimukset sekä tribologiset tai mekaaniset suorituskykytarpeet.

Merkitys: Hyvin määritelty pinnanlaatu parantaa tuotteen toimintakykyä, kestävyyttä ja luotettavuutta sekä helpottaa laadunvalvontaa.