Pikselitiheydellä

Pikselitiheydellä tarkoitetaan digitaalisen kuvan tai näytön pikseleiden määrää pinta-alayksikköä kohden. Sitä mitataan tyypillisesti pikseleinä per tuuma (PPI) tai pikseleinä per senttimetri (PPC). Korkeampi pikselitiheys tarkoittaa, että kuvan yksityiskohdat ovat tarkempia ja kuva näyttää terävämmältä, koska pikselit ovat pienempiä ja lähempänä toisiaan.

Kuvantamisessa pikselitiheys vaikuttaa siihen, kuinka tarkasti kuvan yksityiskohdat tallennetaan. Esimerkiksi digitaalikameran kennon pikselitiheys määrittää sen, kuinka monta pikseliä se voi tallentaa tietylle alueelle. Korkeampi pikselitiheys voi mahdollistaa suurempien tulosteiden luomisen ilman, että kuva näyttää rakeiselta tai epätarkalta.

Näyttöjen yhteydessä pikselitiheys on tärkeä tekijä kuvanlaadussa. Korkeamman pikselitiheyden näytöt, kuten Retina-näytöt, pystyvät näyttämään tekstiä ja kuvia huomattavasti terävämmin, koska yksittäiset pikselit ovat niin pieniä, etteivät ne ole paljaalla silmällä havaittavissa normaalilla katseluetäisyydellä. Tämä parantaa käyttökokemusta erityisesti luettaessa tai tarkasteltaessa yksityiskohtaisia visuaalisia elementtejä.

Laskennallisesti pikselitiheys voidaan määrittää jakamalla pikselimäärä pinta-alalla. Esimerkiksi, jos näytössä on 1920 pikseliä leveyssuunnassa ja 1080 pikseliä korkeussuunnassa, ja sen fyysinen koko on 20 tuumaa leveyssuunnassa ja 11.25 tuumaa korkeussuunnassa, sen pikselitiheys on 1080/11.25 = 96 PPI korkeussuunnassa ja 1920/20 = 96 PPI leveyssuunnassa.