Pigmenttimuutokset

Pigmenttimuutokset ovat ihoon liittyviä muutoksia, joissa ihon väri ei vastaa ympäröivän ihon väriä. Ne johtuvat melaniinin tuotannon muutoksista tai siitä, miten melaniini jakautuu ihosolujen välillä. Pigmenttimuutokset voivat olla tilapäisiä tai pitkäkestoisia, ja ne voivat esiintyä yksittäisinä läiskinä tai laajempina alueina.

Pigmentaatiot ja depigmentaatiot muodostavat pääkategoriat. Hyperpigmentaatiossa iholle kehittyy lisää pigmenttiä, kun taas hypopigmentaatiossa pigmentin määrä on vähentynyt. Yleisimmät syyt ovat UV-säteily, hormonaaliset tekijät (esimerkiksi raskauden tai ehkäisypillereiden vaikutus), tulehdukset sekä lääkkeet. Tavallisia muotoja ovat esimerkiksi melasma, ephelides (luomilla tavalliset pilkkuja muistuttavat pisamat), lentigo sekä postinflammatorinen pigmentaatio. Vähemmän yleisiä ovat vitiligo ja muut hypopigmentaatiot, jotka voivat johtua autoimmuunimekanismeista tai perinnöllisistä syistä.

Diagnoosi perustuu kliiniseen arvioon, potilashistoriaan ja ihon ulkonäön tutkimiseen. Usein käytetään Wood-lampuaa ja dermatoskopiaa pigmentaatioiden luokitteluun. Tarvittaessa voidaan harkita biopsiaa poissulkemaan muita sairauksia.

Hoito ja ennaltaehkäisy ovat yksilöllisiä ja riippuvat muun muassa pigmentaation kestosta ja tyypistä. Keskeistä on aurinkosuoja ja suojautuminen auringolta. Hoitovaihtoehtoja ovat topikaaliset aineet, jotka tasaavat pigmentaatiota (esimerkiksi tasoittavat depigmentaatioita ja viilentävät hyperpigmentaatiota), sekä retinoidit ja happotuotteet. Tarvittaessa voivat olla laser- tai kemialliset kuorinnat sekä muut valoterapia- tai laserhoidot. Hyvä hoitotulos vaatii usein pitkäjänteistä hoitoa ja säännöllistä seurantaa, ja hoito tulisi aloittaa asiantuntijan ohjauksessa. Pigmenttimuutosten ennuste riippuu tyyppisestä tilasta; osa niistä on kroonisia ja saattaa uusiutua, toiset voivat parantua ajan myötä.