Pienitehoinen

Pienitehoinen on suomenkielinen adjektiivi, joka kuvaa laitteita, järjestelmiä tai prosesseja, joiden toiminta tai ulostulo perustuu suhteellisen pieneen tehoon. Termiä käytetään erityisesti elektroniikassa, energiatehokkuudessa sekä telekommunikaatiossa. Se on vastakohta korkeatehoiselle, eli high-power.

Käyttöalueet: Elektroniikassa pienitehoisia ovat esimerkiksi sulautetut järjestelmät, pienitehoiset mikro-ohjaimet sekä kannettavat ja älylaitteet, joiden akunkesto on tärkeä. Tietoliikenteessä ja IoT:ssa puhutaan matalatehoisista laitteista ja sensoriverkoista, joiden tavoitteena on pidentää käyttöaikaa. Pienitehoisuus määritellään kuitenkin kontekstivapaasti: raja-arvot riippuvat sovelluksesta ja standardeista.

Mittaus ja standardit: Teho mitataan watteina (W). Tehoon vaikuttavat sekä jatkuvan toiminnan että valmiustilan kulutus. Usein suunnittelussa keskitytään energianhallintaan, lepotilan tilojen tehokkuuteen sekä tehokkaiden virransäästötilojen käyttöönottoon. Eri toimialoilla voi olla omat kriteerinsä pienitehoisuudelle.

Hyödyt ja haasteet: Pienitehoisuus mahdollistaa pidemmän käyttöajan, kevyemmän rakenteen ja pienemmän ympäristöjalanjäljen. Haasteina ovat suorituskyvyn ja ominaisuuksien rajojen hallinta sekä kustannukset, kun valitaan energiatehokkaita ratkaisuja.

Esimerkkejä: pienitehoisia LED-lamppuja, langattomia IoT-sensoreita sekä matalatehoisia mikro-ohjaimia ja radioita.