Perustusmonarkiat

Perustusmonarkiat ovat hallitusmuotoja, joissa valtion päämies on kuningas, kuningatar tai muu monarkki, mutta hänen tehtävänsä on perustuslain mukaan pääasiassa seremoniallinen. Todellinen lainsäädäntö- ja hallintavalta kuuluu parlamentaariselle järjestelmälle, jossa hallitus muodostetaan eduskunnan luottamuksen perusteella. Monarkin rooli on usein symbolinen: hän edustaa maata ulkomailla, toimii kansallisena symbolina ja hoitaa seremoniallisia tehtäviä sekä juhlia.

Perustuslaissa määritellään kuninkaan oikeudet ja rajat. Yleensä hän ei käytä itsenäistä valtaa vaan toimii valtionpäänä, joka edustaa, yhdistää ja edustaa maata sekä osallistuu tärkeisiin edustustehtäviin. Hallitus vastaa politiikasta ja lainsäädännöstä sekä nauttii luottamuksesta parlamentilta.

Esimerkkejä nykymaista ovat Pohjoismaat Ruotsi, Norja ja Tanska sekä Alankomaat, Belgia ja Espanja. Britannian valtakunnassa Yhdistynyt kuningaskunta on klassinen perustusmonarkia; Kanada, Australia ja Uusi-Seelanti ovat Britannian kruunun alaisia perustusmonarkioita. Japani on perustuslaillinen monarkia, jossa keisari on seremoniallinen. Malesian ja Monacon kaltaiset maat toteuttavat perustuslaillista järjestelmää, joissa monarkin rooli vaihtelee.

Perustusmonarkiat kehittyivät asteittain kohti parlamentaarista hallintoa ja oikeusvaltioperiaatetta 1600–1900-luvuilla. Nykyisin ne yhdistävät historiallisen monarkian symboleineen moderniin demokraattiseen hallintoon.