Perusstandardeihin

Perusstandardeihin on suomalaisessa kielenkäytössä käytetty termi, joka tarkoittaa noudatettavia perustavanlaatuisia standardeja. Siitä viitataan yleisiin, keskeisiin vaatimuksiin, joiden täyttyminen määrittää, miten toiminta, tuote tai palvelu tulisi suunnitella, toteuttaa ja arvioida.

Käytännössä perusstandardeihin viittaaminen ilmaisee, että hankkeelle tai tuotteelle asetetut vaatimukset rakennetaan tämän perustan päälle. Ne muodostavat lähtökohtia turvallisuudelle, laadulle ja yhteensopivuudelle, eikä niitä tulisi alittaa. Tarkemmat, alakohtaiset vaatimukset voidaan lisätä tämän pohjan päälle.

Perusstandardeihin viittaaminen voi pohjautua sekä kansalliseen standardointiin että kansainvälisiin normeihin. Suomessa yleisesti viitataan SFS-standardeihin (Suomen standardisoimisliitto) ja monissa yhteyksissä käytetään myös ISO-, IEC- tai CEN-standardeja sekä muita alakohtaisia ohjeita.

Käyttökohteita ovat tuotanto ja laitteistokehitys, ohjelmistopalvelut, rakennus- ja infra-hankkeet sekä laadunvarmistus ja turvallisuusvaatimukset. Hankinta-, säädös- ja sopimusasiakirjoissa perusstandardeihin viittaaminen auttaa varmistamaan, että vaatimukset ovat olennaisia, valvottavia ja yhteensopivia.

Lisätietoja: ISO-, IEC-, CEN-/SFS-standardeista sekä standardointijärjestöjen ohjeistuksista voi tutustua vastaavien organisaatioiden verkkosivuilta.