Perusprosessin

Perusprosessin on yleinen käsite organisaatioiden prosessinhallinnassa, joka kuvaa sen keskeistä, arvoa tuottavaa toimintaketjua. Se muodostaa tuotteen tai palvelun saamisen asiakkaalle keskeiset vaiheet, toistettavan ja standardoitavissa olevan työnkulun, jonka suorituskyky mitataan pääasiassa läpimenoajalla, laadulla ja tehokkuudella. Perusprosessin tarkoituksena on tuottaa yhdenmukainen tulos suurimmassa osassa toiminnan tilanteita säilyttäen kyky sopeutua vaihteluun.

Termi on suomenkielinen ja juontaa sanoista perus eli peruskerroksessa oleva sekä prosessi. Sitä käytetään erityisesti organisaatioiden riskienhallinnan, laadunvarmistuksen sekä toiminnan kehittämisen yhteydessä erottamaan ydintoimintojen keskeinen virta perusteellisesta toimialueesta kuten tukiprosesseista (esimerkiksi henkilöstö- tai IT-tuki) sekä poikkeusprosesseista.

Perusprosessin kuvauksessa korostuvat yleensä standardointi, mittarointi ja jatkuva parantaminen. Sen piirteisiin kuuluu vakaus, toistettavuus sekä kyky tuottaa arvoa asiakkaalle ilman suuria vaihteluja. Keskeisiä mittareita voivat olla lyhyet läpimenoajat, virheiden määrän rajoittaminen sekä kokonaiskustannusten hallinta. Laatu, turvallisuus ja säädösten noudattaminen ovat usein yhtenäisiä tavoitteita perusprosessin kehittämisessä.

Esimerkkeinä voidaan mainita valmistuksessa tuotteen perustettu kokoonpanoprosessi, palveluyrityksessä tilauksen käsittelyn ja toimituksen päävirta, sekä ohjelmistokehityksessä ohjelmiston kehitys- ja julkaisuprosessi. Perusprosessin hallinta tukee kokonaisuusnäkymää, jossa kehitys keskittyy standardointiin, yksikkö- ja koko järjestelmän suorituskyvyn parantamiseen.