Peruslauseet

Peruslauseet ovat suomen kielen yksinkertaisia itsenäisiä lauseita, jotka voivat ilmaista väitteen kokonaisuudessaan. Tyypillisesti niissä on subjekti ja predikaatti, ja usein myös objekti, adverbeja tai muita lisäyksiä. Peruslause on tekstin rakennuspalikka, jolle monet muut lausemuodot rakentuvat.

Rakenne ja sanajärjestys: Suomen päälausessa verbi on usein lauseen toisessa asemassa, jolloin ennen verbiä voi olla teema tai muu lauseen elementti. Subjekti on yleensä nominatiivissa, ja objekti sekä muut täydentävät osat voivat esiintyä joustavasti taivutuksensa ansiosta. Esimerkkejä: Pekka syö omenaa. Kissa nukkuu pöydän päällä. Minulla on uusi auto.

Käyttö ja variaatio: Peruslause voi ilmaista nykyhetkeä, mennyttä tai tulevaa ajanmääreillä sekä modaalisuuksilla. Negatiivin muodostus tapahtuu tavallisesti lisäämällä "ei" predikaatin yhteyteen: Pekka ei syö omenaa. Kysymyksiä varten peruslauseen voi muuttaa nostamalla osan lauseesta eteenpäin tai käyttämällä kysymyssanaa kuten "mitä", "missä", "miksi".

Peruslauseet ovat kieliopin keskeinen rakennuspalikka: niistä koostuvat suurin osa lauseista, ja niitä käytetään rinnakkain tai liitetään alilauseiksi muodostaen monimutkaisempia lauserakenteita.