Perusfysikaaliset

Perusfysikaaliset on suomenkielinen käsite, jolla tarkoitetaan fysiikan perustason ilmiöitä ja lakien kokonaisuutta, joita opetetaan ja sovelletaan alkeellisella tasolla sekä yleisessä luonnontieteellisessä ajattelussa. Ne tarjoavat kehyksen, jonka avulla voi ymmärtää, miten materia ja energia käyttäytyvät eri tilanteissa sekä miten muodostuvat kuvaavat mallit ja suureet.

Keskeisiä osa-alueita ovat klassinen mekaniikka (liike, voima, Newtonin lait, työ ja energia, momentum sekä säilyminen), lämpöoppi ja termodynamiikka (lämpö, lämmönsiirto, tilanyhtälöt), aaltoliike ja akustiset ilmiöt sekä sähkömagneettisuus alkeellisella tasolla (sähkö- ja magneettikentät, sähkövirta ja virtamuodot). Lisäksi tarkastellaan valon käyttäytymistä (optikka, heijastus, taittuminen, värit) sekä atomien rakenteen ja kvanttimekanismin perusideoita. Perusfysikaaliset voidaan katsoa myös laajentuvan asteen mukaan koskemaan tilojen muutoksia, faaseja ja mittausmenetelmiä.

Rooliltaan perusfysikaaliset toimii sekä oppimisen perustana että kommunikaation välineenä luonnonilmiöistä. Sillä on keskeinen merkitys koulutuksessa, tutkimuksessa ja teknisten alojen perusteiden rakentajana, jolloin siitä tulee yhteinen kieli esimerkiksi ongelmanratkaisussa, mallintamisessa ja kokeellisten tulosten tulkinnassa. Terminologia ja painotukset voivat vaihdella oppilaitoksittain, mutta tavoite säilyy: tarjota selkeä, yhteinen näkymä fysiikan perustaitoihin.