Perusajatusta

Perusajatusta tarkoittaa keskeistä ideaa, joka muodostaa ohjenuoran keskustelulle, suunnittelulle tai argumentoinnille. Se kuvaa sitä, mitä pyritään ratkaisemaan tai saavuttamaan, ja tiivistää hankkeen ydinvaiheen vastauksen kysymykseen siitä, mikä on tämän käsitteen tai hankkeen ydin. Etymologisesti sana koostuu sanoista perus sekä ajatuksen, ja se viittaa perustavanlaatuiseen, ohjaavaan ajatukseen.

Käyttöalueet ja merkitys vaihtelevat kontekstin mukaan. Verbaalisesti perusajatusta käytetään, kun halutaan esittää projektin tai tekstin päämerkitys lyhyesti ja ymmärrettävästi. Sitä voidaan käyttää suunnittelussa, viestinnässä, argumentaatiossa sekä opetuksessa. Perusajatuksena on usein riittävän konkreettinen kuva, joka mahdollistaa päätöksenteon ja priorisoinnin, mutta se ei vielä korvaa tarkempia tavoitteita tai käytännön toteutussuunnitelmia.

Erotus muihin käsitteisiin. Perusajatusta eroaa visioista ja tavoitteista: visio antaa kauempana olevan, inhimillisen tai tulevaisuuteen suuntautuvan näköalan, kun taas perusajatuksena on ydin, joka ohjaa nykyhetkessä tehtäviä valintoja. Pääväite tai julkilausuma voi toimia lähinnä argumentin perustana, kun taas perusajatuksena korostuu idean ydin ja sen yleinen suunta.

Miten perusajatusta voidaan laatia. Tunnista ratkaistava ongelma tai tarve, tiivistä ydinarvot ja tarkoitus yhteen lauseeseen, ja testaa, onko se ymmärrettävä sekä helposti kommunikoitavissa. Hyvä perusajatuksen ilmentymä on sekä helposti kertoa että luotettavasti ohjata käytännön päätöksiä.

Esimerkki: organisaation perusajatuksena voi olla "tuottaa kestävästi suunniteltuja, edullisia ratkaisuja, jotka parantavat arkea ilman ylisovittelua."