Paloeristeet

Paloeristeet ovat eristemateriaaleja, joiden ensisijaisena tarkoituksena on estää tulen leviäminen ja parantaa rakennuksen palonkestävyyttä. Ne asennetaan rakennusten rakenteisiin, kuten seinien, lattioiden ja kattojen paloeristyksen osaksi sekä teknisiin tiloihin ja tilojen välisiin eristyskäytäviin. Paloeristeet voivat toimia sekä lämmöneristeinä että palon leviämisen hidastajina, ja ne auttavat vähentämään palon aiheuttamaa tuhoutumista sekä myrkyllisten kaasujen muodostumista tulipalossa.

Yleisimmät paloeristeet ovat epäorgaanisia, kuten mineraalivillat (mineraalivilla, rock wool) ja lasivillat, jotka monissa tapauksissa ovat palamattomia ja tarjoavat korkean palonkestävyyden. Myös kalsiumsilikaatti- ja kipsipohjaiset paloeristeet ovat käytössä. Puolijohteiset tai muovipohjaiset eristeet (esim. EPS, XPS, polyuretaani) voivat olla herkempiä tulelle, ja niiden käytössä noudatetaan palonsuojauksia sekä erityisiä rakennusmääräyksiä.

Ominaisuuksiin kuuluu lämpöeristyskyky sekä palonkestävyyden luokitus, mahdollinen äänieristys ja kosteudenhallintakyky. Paloluokitukset noudattavat eurooppalaisia standardeja, kuten EN 13501-1, sekä kansallisia määräyksiä. Saumauksissa ja liitoksissa on huolehdittava kosteudenhallinnasta ja ilmanvaihdosta, jotta paloeristeiden toiminta säilyy.

Asennus vaatii ammattitaitoa: väärin asennettuna eriste ei välttämättä täytä palovaikutustaan eikä myöskään suojaa rakennusta optimaalisesti. Paloeristeet voivat aiheuttaa ihoärsytystä pölyä syntyessään, joten oikea suojavarustelu on suositeltavaa.

Paloeristeet ovat keskeinen osa rakennuksen paloturvalluutta, mutta valinta riippuu rakennustyypistä, vaaditusta palonkestävyydestä sekä kustannuksista.