Palauttanut

Palauttanut on suomen kielen aktiivisen menneen ajan partisiippi (nut/nyt-suffiksi muodostettu) verbistä palauttaa, joka tarkoittaa palauttamisen suorittanutta tai palauttaneen henkilön ominaisuutta. Se voi viitata sekä siihen, että joku on palauttanut jotain, että siihen, että jokin on palautettu jossakin kontekstissa. Käytössä se toimii sekä adjektiivisena määritteellisenä ilmauksena että osana ei-fiinistä lausetta.

Aktiivinen partisiippi palauttanuta käytetään kuvaamaan ihmistä tai muuta toimijaa, joka on tehnyt palautuksen. Esimerkiksi lauseessa Hän on palauttanut lainaamansa kirjat korostetaan hänen toimintaansa. Sille on tyypillistä, että se voi esiintyä lauseen osana sekä kertovan että adjektiivisen merkityksen saattelemana. Esimerkiksi: Mies, palauttanut lainaamansa kirjat, jäi odottamaan. Tässä painotetaan sitä, että mies on jo palauttanut kirjat.

Toinen yleinen käyttö on täydentää lausetta ei-fiinissä muodossa kuten “palauttanut lainaamansa kirjat” tarkoittaen sitä, että kirjatoimitus on jo tapahtunut. Palauttanut-sana taipuu sananjohtoon nähden, mutta sen rooli on pääasiassa kuvaileva: se kertoo toiminnan suorittaneesta osapuolesta.

Verrattuna siihen, että “palautettu” olisi passiivinen participiippimuoto (joka tarkoittaa palautettuna olevaa asiaa), “palauttanut” korostaa aktiivista palauttamista ja sen suorittanutta henkilöä. Sitä voidaan käyttää synonyyminä lauseissa, joissa halutaan ilmentää palauttamisen vastuunkantajaa tai tekijää.

Eri muodot ja johdannaiset: palauttaminen (toiminta palauttamisesta), palauttaja (henkilö, joka palauttaa), sekä palautettu (passiivinen participiippi, palautetun tilan ilmaus).