participiippimuoto

Participiippimuoto, tai partisiippimuoto, on suomen kielessä verbin ei-finiittinen muoto, joka derivoinnin kautta toimii adjektiivina tai adverbina ja voi tiivistää verbin ilmaiseman suunnan, tilan tai tuloksen. Partisiippimuodot voivat esiintyä nominaalisessa yhteydessä ennen substantiivia tai käytetään predikatiivisina sekä osana monipuolisia rakenteita.

Kielessä tavallisimmat partisiippityypit ovat presentti ja passiiviin liittyvät muodot. Presentti aktiivinen partisiippi muodostuu suffiksilla -va tai -vä ja ilmaisee käynnissä olevaa tai ominaisuutta: esimerkiksi juokseva koira tarkoittaa koiraa, joka on juoksemassa. Se taipuu samalla tavalla kuin adjektiivi: yksikkö ja monikko sekä paikallisuus vaikuttavat sanan taivutukseen.

Pastinen aktiivinen partisiippi (verbityyppi, joka ilmaisee suorituksen) esiintyy usein -nut/-nyt -päätteellä verbin vartalosta riippuen. Sillä voidaan viitata henkilöön, joka on tehnyt tai kokenut toimintaa: hän on lukenut kirjan (toteutunut suoritus). Attribuutiivisesti suora käyttö on vähemmän yleistä, mutta sitä käytetään esimerkiksi rakenteissa, joissa korostetaan suorituksen tulosta.

Passiivinen partisiippimuoto muodostuu pääasiassa -ttu/-tty tai -ttu/-tty -käännöksillä, ja sitä käytetään kuvaamaan passiivista tilaa tai tekemisen tulosta: tehty virhe, kirjoitettu kirja. Passiivinen partisiippi voi toimia adjektiivina tai olla osa predikaattista rakennetta.

Käyttö ja syntaksi vaihtelevat: partisiippimuodot voivat acts as adjectives, modify nounien kautta, tai muodostaa periphrastisia rakenteita yhdessä olla-verbin kanssa. Muotona ne ovat ei-finiteisiä, eivätkä sitoudu persoonaan tai määrään samalla tavalla kuin finite muodot.