Paastoista

Paastoista viittaa yleisesti käytäntö, jossa henkilö rajoittaa tai kieltäytyy ruoasta ja/tai juomasta määrätyn ajan. Paasto voi olla täydellinen, jolloin ravinto jätetään kokonaan väliin paaston ajaksi, tai osittainen, jolloin ruokavalio rajoittuu tai tiettyjä elintarvikkeita vältetään. Nykykeskustelussa paaston käsite kattaa myös ajankäyttöön perustuvan paaston, kuten aikarajoitetun syömisen, jossa syödään vain tietyn aikavälin aikana (esimerkiksi 8 tunnin ikkuna) ja paastotaan muun ajan. Yksi yleinen muoto on 16/8-paasto, sekä satunnaiset 24 tunnin paastot.

Kulttuuri- ja uskonnollinen tausta antaa laajan kuvan paastosta. Islamissa Ramadaanin aikana paastataan aamu-auringon noususta auringonlaskuun. Kristillisessä perinteessä paastot voivat liittyä pääsiäiseen tai muihin juhlapyhiin. Juutalaisuudessa paastopäivät, kuten Jom Kippur, ovat tärkeitä hengellisiä tilaisuuksia. Paastoa on harjoitettu myös hengellisen puhdistuksen ja itsekurin kehittämisen tavoittelemiseksi.

Tutkimukset viittaavat siihen, että lyhyet paastojaksot voivat vaikuttaa aineenvaihduntaan ja painonhallintaan sekä insuliiniherkkyyteen. Pitkät tai usein toistuvat paastot voivat sen sijaan aiheuttaa ravinteiden puutoksia, lihasmassan vähenemistä tai elektrolyyttien epätasapainoa. Paasto ei sovi kaikille: erityisesti raskaana olevat, imettävät, diabeetikot sekä aiemmin syömishäiriöistä kärsineet tarvitsevat ammattiapua ennen paaston aloittamista. Nesteen nauttiminen on tärkeää, ja lääkkeiden sekä terveydentilan huomioiminen on välttämätöntä.