PVCmuovi

PVCmuovi, eli polyvinyylikloridi (PVC), on yleisesti käytetty termoplastinen polymeeri, joka tunnetaan sekä kovasta että joustavasta versiosta. PVC jaetaan pääpiirteittäin kahteen muotoon: PVC-U, joka on kova ja jäykkä ilman plastisoijia, sekä PVC-P, pehmeä ja joustava plastisoidun muodon laji. Materiaa käytetään laajasti rakennus-, sähkö- ja valmistusteollisuudessa.

Valmistus perustuu vinylikloridimonomeri (VCM) polymeroitumiseen. Polymerointi toteutetaan tavallisesti suspensio- tai emulsiopolymeroinnilla. Raaka-aineiden kloori saadaan pääasiassa elektrolyysillä suolasta, ja prosessi edellyttää tiukkaa päästöjen ja turvallisuuden valvontaa, sillä VCM:llä on terveysriskit ja se on karsinogeeninen.

Ominaisuudet: PVC on kemikaaleille kestävä ja erinomainen sähköeriste, ja sen mekaaniset ominaisuudet sekä lujuus vaihtelevat sen mukaan, onko käytössä PVC-U vai PVC-P. Kova PVC-U on jäykkä ja helposti hitsattavissa rakennus- ja putkistoratkaisuissa, kun taas pehmeä PVC-P soveltuu joustavampiin sovelluksiin, kuten kaapeleihin, letkuihin ja kalvoihin. Palotilanteessa PVC voi vapauttaa klooridioksidia ja muita yhdisteitä, joten paloturvallisuus ja päästöjen hallinta ovat tärkeitä. UV-suoja ja stabilointiaineet voivat pidentää käyttöikää.

Käyttökohteet: rakennus- ja putkisto- sekä ikkuna- ja oviprofiilit, lattiat ja kalvot, kaapelit ja eristeet sekä joidenkin lääketieteellisten laitteiden materiaalina.

Ympäristö ja kierrätys: PVC on pitkäikäinen ja kierrätettävä materiaali, mutta kierrätys on monimutkaista lisäaineiden ja epäpuhtauksien vuoksi. Mekaaninen kierrätys on mahdollista erillisissä kierrätysjärjestelmissä; kemialliset kierrätysmenetelmät kehittyvät. Valmistusvaiheeseen liittyy VCM:n hallinta sekä ympäristöhaittojen minimointi, erityisesti paloturvallisuus ja ilmasto-ongelmat.

Lainsäädäntö: PVC:n käytöstä ja sen lisäaineista säädetään EU- ja kansallisella tasolla (esim. rajoitukset phthalateille, REACH- ja RoHS-nähtävyys).