Olettamusjärjestysalgoritmi

Olettamusjärjestysalgoritmi, suomeksi joskus myös oletusjärjestysalgoritmi tai prioriteettijärjestysalgoritmi, on tietojenkäsittelytieteessä käytetty käsite, joka kuvaa tapaa, jolla järjestelmä tai algoritmi käsittelee tehtäviä tai tietoja niiden oletetun tärkeyden tai kiireellisyyden perusteella. Se ei ole yksittäinen, tarkasti määritelty algoritmi, vaan enemmänkin yleinen periaate tai strategia.

Olettamusjärjestysalgoritmi toimii usein siten, että jokaiselle käsiteltävälle kohteelle (esimerkiksi tehtävälle prosessille tai verkkopaketille) annetaan jokin prioriteettiarvo. Tämä arvo voi perustua ennalta määriteltyihin sääntöihin, käyttäjän antamiin asetuksiin tai dynaamisesti laskettuun arvioon. Järjestelmä käsittelee sitten korkeamman prioriteetin kohteita ennen matalamman prioriteetin kohteita.

Tämänkaltaisia algoritmeja käytetään monilla alueilla. Käyttöjärjestelmissä prosessien aikataulutus hyödyntää usein olettamusjärjestystä, jotta tärkeät tai interaktiiviset tehtävät saavat riittävästi suoritusaikaa. Verkonhallinnassa verkkoliikenteen priorisointi (Quality of Service, QoS) käyttää olettamusjärjestystä varmistaakseen, että kriittinen liikenne, kuten puhelut tai videoneuvottelut, saa riittävästi kaistanleveyttä ja matalan viiveen. Myös tietokannoissa ja hakukoneissa voidaan käyttää olettamusjärjestystä esimerkiksi tulosten relevanssin määrittämisessä.

Olettamusjärjestysalgoritmin tehokkuus riippuu olennaisesti prioriteettien oikeasta määrittelystä ja algoritmin toteutuksesta. Jos prioriteetit ovat virheellisesti asetettu, se voi johtaa resurssien tehottomaan käyttöön tai tiettyjen tehtävien liialliseen viivästymiseen.