Oikeustoimet

Oikeustoimet ovat oikeudellisia tekoja, joilla oikeudet ja velvollisuudet syntyvät, muuttuvat tai loppuvat. Ne ovat keskeisiä yksityisen oikeuden alueella ja voivat koskea sekä yksityishenkilöitä että oikeushenkilöitä. Oikeustoimet voivat olla yksipuolisia tai kaksipuolisia: yksipuolinen oikeustoimi syntyy yhdestä tahosta ja muuttaa oikeudellista asemaa ilman toisen suostumusta (esim. testamentti, lahja), kaksipuolinen oikeustoimi edellyttää osapuolten välistä suostumusta (esim. sopimus, kauppa).

Valmistelussa ja oikeudellisessa pätevyydessä korostuvat tahdonilmaisun selkeys, oikeustoimeen kelvollinen tarkoitus sekä asianomaisilta vaadittu kelpoisuus. Tahdonilmaisun voidaan todentaa suullisesti tai kirjoitetusti; tietyt oikeustoimet on säädetty tehtäväksi tietyllä muodolla tai rekisteröitäväksi, jotta niitä voidaan panna täytäntöön tai ne olisivat päteviä. Pääsääntöisesti oikeustoimen pätevyys edellyttää henkilön tai oikeushenkilön kykyä ymmärtää teon merkitys ja hallita vaikutuksia.

Oikeustoimien muodolliset vaatimukset voivat liittyä asian laatuun ja tarkoitukseen; joissakin tapauksissa muoto tai rekisteröinti on välttämätöntä oikeudellisen vaikutuksen syntymiselle. Vioista tai virheistä johtuva mitätöinti tai sovittelu voi olla mahdollista esimerkiksi hyvän tavan vastaisesta menettelystä, petoksesta, harhaanjohtamisesta tai pakosta johtuvissa tilanteissa. Oikeustoimien sisällön ja muodon tulkinta sekä niiden soveltaminen määräytyvät lainsäädännön, osapuolten sopimusten ja yleisen oikeuskäytännön perusteella, ja riidat ratkaistaan yleensä tuomioistuimessa.