Oikeusteoriat

Oikeusteoriat ovat oikeustieteen ala, joka tutkii oikeuden luonnetta, sen legitimaatiota ja roolia yhteiskunnassa. Ne kysyvät, mitä oikeus on, mitkä ovat sen lähteet ja milloin laki on pätevä, sekä miten oikeutta tulisi tulkita ja soveltaa. Oikeusteoriat voivat sekä kuvata oikeuden tilaa että ehdottaa parempia oikeudellisia järjestelmiä.

Suuria suuntauksia ovat muun muassa luonnonoikeus, oikeuspositivismi sekä oikeusrealismi ja sosiologinen oikeusteoria. Luonnonoikeus näkee lain moraalisen ulottuvuuden tai oikeuden perustuvan jollakin tavalla hyvään ja oikeudenmukaisuuteen. Oikeuspositivismi korostaa, että laki on sääntöjen kokonaisuus, jonka pätevyys määräytyy lähteiden ja tunnustamisen perusteella, ei moraalisista evaluoinneista. Oikeusrealismi ja sosiologinen oikeusteoria painottavat lain käytäntöä ja sen vaikutuksia sekä hankkivat tietoa empiirisesti oikeuskäytännöistä ja yhteiskunnallisista oloista. Kriittinen oikeusteoria analysoi lainsäädännön valta- ja epätasa-arvokysymyksiä, paljastaen rakenteellisia epäkohtia. Hermeneuttinen ja tulkintaan painottuva oikeusteoria korostaa sitä, miten oikeus rakentuu teksteinä ja kontekstina, ja feministinen oikeusteoria tutkii laeja sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta.

Oikeusteorioiden tarkoituksena on tarjota välineitä lain oikeudenmukaisuuden, päätöksenteon ja lainsäädännön kehittämisen arviointiin. Ne vaikututtavat argumentointiin, oikeudenkäyntistrategioihin, sekä oikeudellisen koulutuksen ja politiikan suunnitteluun. Oikeusteoriat ovat siten keskeisiä sekä akateemisessa keskustelussa että käytännön lainsäädännössä.