Ohjausliitäntöjä

Ohjausliitäntä tarkoittaa laitteessa tai järjestelmässä olevaa yhteyttä, jonka kautta ohjaus- ja säädösignaalit siirtyvät eri osien välillä. Ohjausliitäntöjä käytetään antamaan käynnistys- ja pysäytyskomennot, asettamaan nopeudet tai asetukset sekä tarjoamaan palautetietoja ohjattavalle laitteelle. Ne muodostavat ohjausjärjestelmän keskeisen kosketuspinnan eri komponenttien välillä.

Tyypiltään ohjausliitäntöjä esiintyy monia. Digitaalinen ohjaus käsittää I/O-porteja, joissa käytetään tavallisia korkea- ja matalapääteisiä signaaleja. Analoginen ohjaus siirtää signaaleja kuten 0–10 V tai 4–20 mA, joita käytetään esimerkiksi nopeuden tai position säätöön. Rele- ja optoeristetyt ohjausliitännät tarjoavat rajapinnan eristystä ja suojelun ohjauspiireille. Lisäksi järjestelmiin integroidaan tiedonsiirtolinjoja ja kenttäbus-sovelluksia (esim. CAN, Modbus, EtherCAT), joilla ohjaus ja palaute kulkevat useampares- tai suuremmalla kaistanleveydellä.

Suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota eristykseen ja häiriönsuojaamiseen, kaapelointiin sekä ympäristöolosuhteisiin kuten IP-luokitukseen. Galvaaninen eristys estää maadoitus- ja virtaerojen vaikuttamisen ohjaus- ja mittaussignaaleihin. Kaapelointi tulisi järjestää siten, että pitkien etäisyyksien ja korkean melun tilanteissa signaalit säilyvät luotettavasti.

Sovelluksia ohjausliitäntöjä käytetään teollisuusautomaatiossa, robotiikassa, rakennusautomaatiossa sekä ajoneuvo- ja konekäyttöympäristöissä. Ohjausliitäntöjen valintaa ohjaavat jännite- ja signaalivaatimukset, kommunikaatiotarpeet sekä ympäristön olosuhteet. Ne muodostavat puitteet, joiden ympärille ohjausjärjestelmä suunnitellaan ja toteutetaan.