Näytteenkäsittelyprosesseja

Näytteenkäsittelyprosesseja ovat toimenpiteet, joita suoritetaan analysoitavan näytteen valmistamiseksi. Näiden prosessien tavoitteena on varmistaa näytteen edustavuus, stabiilius ja sopivuus analysointimenetelmälle. Menetelmät vaihtelevat suuresti näytetyypin ja analyysikohteen mukaan.

Yleisiä näytteenkäsittelyvaiheita ovat muun muassa näytteen keräys, kuljetus, säilytys, homogenointi, pilkkominen, jauhaminen, liottaminen, sentrifugointi, suodatus, sentrifugointi, uutto ja konsentrointi. Näytteen keräys ja kuljetus on tehtävä siten, ettei näytteen koostumus muutu. Säilytysolosuhteet, kuten lämpötila ja valo, voivat vaikuttaa näytteen stabiiliuteen.

Homogenointi pyrkii tekemään näytteestä mahdollisimman tasalaatuisen, jotta pienikin otos edustaa koko näytettä. Pilkkominen ja jauhaminen ovat tarpeen kiinteiden näytteiden pienentämiseksi ja reaktiopinta-alan suurentamiseksi. Liottaminen kiinteissä näytteissä tekee analyytit liukoisiksi nestemäiseen faasiin. Sentrifugointi erottaa kiinteät ja nestemäiset komponentit toisistaan tiheyden perusteella. Suodatus poistaa kiinteitä hiukkasia nestenäytteestä. Uutto siirtää analyytin yhdestä faasista toiseen, usein nestemäisestä kiinteään tai päinvastoin, mahdollistaen sen pitoisuuden suurentamisen tai häiritsevien aineiden poistamisen. Konsentrointi puolestaan pyrkii suurentamaan analyytin pitoisuutta näytteessä, jotta se voidaan havaita analyysilaitteistolla. Huolellinen ja oikein toteutettu näytteenkäsittely on kriittistä luotettavien analyysitulosten saamiseksi.