Näytteenkokoarviointeja

Näytteenkokoarvioinneilla tarkoitetaan tilastollista prosessia, jolla määritetään sopiva määrä havaintoja tai mittauksia, jotka tarvitaan tutkimuksessa tai kokeessa tietyn luottamustason ja tilastollisen voiman saavuttamiseksi. Tavoitteena on varmistaa, että kerätty data on riittävän edustavaa ja mahdollistaa luotettavien johtopäätösten tekemisen populaatiosta, josta näyte on otettu.

Keskeisiä tekijöitä näytteenkoon määrittämisessä ovat muun muassa haluttu virhemarginaali, populaation varianssi tai tunnettu arvio siitä, ja tilastollinen merkitsevyystaso (alfa). Suurempi haluttu tarkkuus tai pienempi hyväksyttävä virhemarginaali vaatii yleensä suuremman näytteen. Samoin, jos populaation vaihtelu on suurta, tarvitaan suurempi näyte saman tarkkuuden saavuttamiseksi.

Näytteenkokoarviointeja tehdään usein ennen datan keräämisen aloittamista. Tämä auttaa välttämään liian suuren tai liian pienen näytteen keräämisen. Liian pieni näyte voi johtaa tilastollisesti merkityksettömiin tuloksiin tai virheellisiin johtopäätöksiin (tyypin II virhe), kun taas liian suuri näyte on resurssien tuhlausta ja voi olla epäeettistä, jos osallistujien riski on olemassa. Eri tutkimusasetelmiin ja tilastollisiin testeihin on olemassa erilaisia kaavoja ja menetelmiä näytteenkoon laskemiseksi.