Näköaivojen

Näköaivot ovat aivokuoren alueiden kokonaisuus, joka vastaa silmistä saapuvan visuaalisen informaation käsittelystä. Ne sijaitsevat pääasiassa takaraivon alueella, ja niiden keskeisin rakenne on primaarinen näköaivokuori, V1, joka sijaitsee calcarine sulcusin ympärillä. V1 vastaanottaa signaaleja silmistä thalamuksen kautta, pääasiassa lateraalisesta genikulataalisesta tumakkeesta (LGN), ja muodostaa retinotopisen kartan eli kartan siitä, miten verkkokalvon osat vastaavat aivokuoren alueita.

V1:n jälkeen visuaalinen tieto etenee useille reiteille, joita kutsutaan dorsaliseen ja ventraaliseen polkuun. Ventraalinen reitti, joka vastaa “mitä” -tunnistuksesta, etenee V2:sta V3:een ja edelleen V4:ään sekä lopulta inferotemporaalisille alueille, joissa käsitellään muotoa, väriä ja tunnistusta sekä kasvojen tunnistusta. Dorsalinen reitti, joka vastaa “missä/miten” -toimintaa, etenee V2:sta V3A:han, MT/V5:ään ja parietaalisiin alueisiin, joissa koordinoidaan liikettä, syvyyttä ja tilatietoa sekä ohjausliikkeitä.

Näköaivojen toiminnan vauriot voivat johtaa erilaisiin visuaalisiin häiriöihin. V1-vaurion aiheuttama cortical blindness voi aiheuttaa laajan näkökentän menetyksen, kun taas vauriot lateraalisissa visuaalisen järjestelmän kehittyneemmissä osissa voivat heikentää muodon, värin tai liikkeen tunnistusta. Tunnettuja esimerkkejä ovat agnosiat ja kasvojen tunnistuksen häiriöt, kuten prosopagnosia. Näköaivoja tutkitaan laajasti fMRI- ja retinotopisen kartoituksen avulla, mikä on lisännyt ymmärrystä visuaalisen informaation käsittelystä aivokuorella.