Nukleosiditrifosfaatteja

Nukleosiditrifosfaatit ovat orgaanisia molekyylejä, jotka ovat välttämättömiä kaikille eläville organismeille. Ne koostuvat typpipitoisesta emäksestä, sokerista ja kolmesta fosfaattiryhmästä. Typpipitoiset emäkset voivat olla adeniini, guaniini, sytosiini, tymiini tai urasiili. Sokerit voivat olla riboosi tai deoksiriboosi. Näiden yhdistelmien perusteella tunnetuimpia nukleosiditrifosfaatteja ovat ATP (adenosiinitrifosfaatti), GTP (guanosinitrifosfaatti), CTP (sytidiinitrifosfaatti), TTP (tymidiinitrifosfaatti) ja UTP (uridinitrifosfaatti).

Nukleosiditrifosfaattien päärooli on toimia energianlähteenä soluissa. Erityisesti ATP on soluenergian "valuutta", joka vapauttaa energiaa hydrolysoituessaan ADP:ksi (adenosiinidifosfaatti) ja epäorgaaniseksi fosfaatiksi. Tämä vapautuva energia mahdollistaa monia solun prosesseja, kuten lihasten supistumisen, hermoimpulssien siirtymisen ja kemiallisten reaktioiden käynnistymisen.

Lisäksi nukleosiditrifosfaatit ovat nukleotidien rakennuspalikoita, joista muodostuu DNA ja RNA. DNA (deoksiribonukleiinihappo) ja RNA (ribonukleiinihappo) ovat geneettisen tiedon säilyttämisessä ja ilmentämisessä keskeisiä molekyylejä. DNA:ssa käytetään deoksiribonukleosiditrifosfaatteja (dNTP:t), joissa sokeri on deoksiriboosi. RNA:n synteesissä käytetään ribonukleosiditrifosfaatteja (NTP:t), joissa sokeri on riboosi. Nukleosiditrifosfaatteja tarvitaan myös monissa muissa solun toiminnoissa, kuten signaalinvälityksessä ja entsyymien aktivaatiossa.