Neuvotteluna

Neuvotteluna on suomen kielen morfologinen muoto, jolla ilmaistaan, että jokin esiintyy tai toimii neuvottelun kaltaisessa roolissa tai tilassa. Se muodostuu sanasta neuvottelu (neuvottelu) ja essiivisestä suffixista -na/-nä, eli sen tehtävä on kuvailla tilannetta “neuvotteluna” eli “as a negotiation.” Näin ollen neuvotteluna ilmaisee väliaikaista roolia tai tilaa, jossa jokin toimi tai prosessi nähdään tai käytetään neuvottelu-muodossa.

Käyttö ja esiintyminen vaihtelevat melkovirtaisesti. Neuvotteluna esiintyy pääasiassa muodollisessa, oikeudellisessa tai diplomaattisessa kielessä sekä kielitieteellisissä selityksissä, joissa halutaan korostaa roolia tai tarkoitusta. Arkikielessä tällaista muotoa käytetään harvoin; yleisemmin kuvaillaan tilannetta esimerkiksi ilmaisuin, joissa puhutaan neuvottelujen tarkoituksesta tai kestosta ilman essiivin erityistä muotoa. Esimerkkejä voivat olla lausetason ilmaukset kuten “tilanne käsiteltiin neuvotteluna” tai “sopimus laadittiin neuvotteluna,” jotka osoittavat, että toiminta on nähty tai sovittu neuvottelun kautta.

Kielitieteellisesti neuvotteluna liittyy essiivin käyttöön, joka ilmaisee tilapäistä tilaa, roolia tai väylää ilman pysyvyyttä. Käytännössä muoto on siis tyypillisesti rajoittunut tietyntyyppisiin teksteihin, ja yleisemmin määriteltyjä ilmaisutapoja käytetään yksinkertaisemmin.

Näennäisiä vastineita ovat esimerkiksi essiivin laajemmat ilmaisut sekä periprateeriset ilmaukset kuten “neuvottelun aikana,” jotka esittävät saman idean hieman erilaisten kieliopillisten keinoin. Lisätietoa neuvotteluna-haarasta löytyy yleisestä suomalaisen kieliopin essiivin käytön yhteydessä.