Neutrofiilien

Neutrofiilit ovat verisoluja, jotka kuuluvat valkoisiin verisoluihin ja muodostavat suurimman osan veren neutrofiiliseen vasteeseen osallistuvasta solukannasta. Niiden päätehtävänä on nopeasti torjua bakteeri-infektioita ja osallistua yleiseen tulehdukselliseen vastaukseen.

Rakenne ja kypsyys: Neutrofiilit ovat granuloituja valkosoluja, joiden tuma on tyypillisesti segmentoitunut kypsyydessä. Epäkypsät neutrofiilit tunnetaan band-neutrofiileinä, kun taas kypsät solut ovat segmentoituneita. Sytoplasmassa on neutraaleja granuloita, jotka sisältävät entsyymejä ja antimikrobisia aineita.

Kehitys: Granulopoieesi alkaa luuytimen myeloblastista ja etenee promyelo-, myelo-, metamyelo- ja lopulta band- sekä segmentoituneiksi neutrofiileiksi. Kypsyminen ja vapautuminen verenkiertoon säätyvät kehon tulehduksellisiin signaaleihin ja G-CSF-hormonin vaikutukseen.

Toiminta: Neutrofiilit ohjautuvat tulehdukselle chemotaktisesti, kiinnittyvät bakteereihin fagosytoimalla ne ja vapauttavat reaktiivisia happilähteitä sekä entsyymejä, jotka vahingoittavat bakteereja ja tulehdusmaisia kudoksia. Ne voivat myös muodostaa NET-verkkoja neutrofiilisten ulkomaalaisten verkkojen tavoin kiinnittämään ja tappamaan mikrobeja.

Elinikä ja määrät: Veressä neutrofiilit ovat tyypillisesti lyhytikäisiä, ja niiden määrä sekä kyky reagoida infektioihin vaihtelevat. Kudoksissa ne voivat pysyä useita päiviä ja siirtyä tarvittaessa tulehduksen mukaan.

Kliininen merkitys: Neutropeniaa esiintyy esimerkiksi kemoterapiaan liittyen tai leukemia-potilailla, mikä altistaa bakteeri-infektioille. Vastavuoroinen neutrofiilia voi ilmetä akuutin bakteerinfektion yhteydessä. Tutkimuksissa ja diagnostiikassa neutrofiilivastaus seurataan usein täydellä verenkuvalla (CBC) ja diff-laskennalla.

---