Monokromaattorin

Monokromaattori on optinen laite, jonka päätehtävä on eristää tai valita tietty aallonpituusalue suuresta valospektristä. Tämän avulla voidaan tarkastella tai mitata kapeita spektrihaaroja.

Periaate: Valo syötetään laitteeseen, ja dispersiivinen elementti, kuten diffraktiograadi tai prisma, hajottaa sen eri aallonpituuksiksi. Haluttu aallonpituus valitaan sisäänmenoaukon ja ulostuloaukon avulla tutkittavaksi.

Rakenne: Monokromaattori koostuu valonlähteestä, optisista peileistä tai linsseistä, dispersiivisestä elementistä sekä sisäänmeno- ja ulostuloaukoista. Nykytekniikassa laitteisiin integroidaan moottorikäyttöiset säätimet ja tietokoneohjaus.

Tyypit: Grating-pohjaiset ja prismapohjaiset mallit. Grating-mallit tarjoavat korkeamman spektriresoluution ja joustavan aallonpituuden valinnan, kun taas prismamallit voivat olla yksinkertaisempia ja kattavat laajemman spektrialueen.

Suorituskyky: Keskeisiä mittareita ovat spektrinen resoluutio (λ/Δλ), läpäisy ja stray light -häiriöiden hallinta. Kalibrointi tapahtuu standardilampuilla tai tunnetuilla spektriarvoilla; ohjelmallinen ohjaus auttaa toistettavien mittausten varmistamisessa.

Sovellukset: Käytetään analyyttisessä kemiassa, materiaalitutkimuksessa, biotieteissä sekä osana astronomisia spektroskopiajärjestelmiä.