Mikromuovit

Mikromuovit ovat pieniä muovihiukkasia, joita yleisesti määritellään halkaisijaltaan alle viisi millimetriä oleviksi. Termi kattaa sekä primaarisia mikromuoveja, joita valmistetaan sellaisina (esimerkiksi kosmetiikan rakeet tai teollisuuden täyteaineet), että sekundaarisia mikromuoveja, jotka syntyvät suurempien muoviesineiden hajoamisen seurauksena (esimerkiksi tekstiilien kuitujen tai rengaspölyn kulkeutuessa ympäristöön).

Mikromuoveja löytyy vesistöistä, maaperästä, merieläimistä ja ilmasta. Niiden lähteitä ovat kotitalouksista peräisin oleva pesuvesi, teollisuuden päästöt, jätteiden hajoaminen ja ilman kulkeutuvat nappulat. Mikromuovit voivat sitoa ja kuljettaa kemikaaleja, kuten lisäaineita ja ympäristössä esiintyviä saasteita.

Vaikutukset ympäristöön ja terveyteen ovat aktiivisen tutkimuksen kohteena. Merieliön syömissä mikromuoveilla voi olla fyysisiä ja kemiallisia vaikutuksia, ja ihminen altistuu mikromuoveille ravinnon, veden ja ilman kautta. Tutkimus on vielä keskeneräistä, eikä pitkäaikaisvaikutuksista ole yksiselitteisiä johtopäätöksiä.

Havainto- ja analyysimenetelmiä ovat mikroskopia, FTIR- ja Raman-spektroskopia sekä pyrolyysi-GC-MS. Hallintatoimet painottuvat lähteiden vähentämiseen: kertakäytön rajoituksiin, jätehuollon parantamiseen, pesulaitteiden suodattimiin ja teollisuuden päästöjen vähentämiseen. Kansainvälinen sääntely ja standardoitujen mittausmenetelmien kehitys etenevät asteittain vastaamaan ongelman monimuotoisuutta.